Jukolan viesti on oiva esimerkki urheilun massatapahtumasta, jossa tiukat trikoot ja tuulipuvut mahtuvat samalle lähtöviivalle. Myös katit on viihtyneet Jukolan yössä jo monena vuonna omissa joukkeissaan.
Liisan, opiskeluympyröistä koottu joukkue, on saatu kasaan sitkeästi vuodesta toiseen vaikka opiskeluajoista on jo (melko pitkä,köh) tovi. Joskus on tosin naarattu jengiä seurateltoilta jo starttimerkin pamahdettua ja osa on huhkinut tuplat. Tulostavoitteet on jokainen asettanut pelkästään itselleen.
Vielä ei alkuviikosta osattu huolestua kun puulaakijoukkueelle tyypilliseen tapaan alkaa yhdelle ja toiselle ilmaantua veljenkaiman syntymäpäiviä ja muita kissanristijäisiä. Mutta perjantai iltapäivällä joukkueessa ei ollut edelleenkään juoksijoita kuin hädin tuskin venlojen verran ja joukkueen supermies sukraM ei kykenisi puolikuntoisena avittamaan kuin omaa seurajoukkuetta. Onneksi on kattikaveri, joka oli jo aiemmin lupautunut joukkueeseen. Sekä Tommi, joka on helppo ylipuhua mihin vain. Sitten viestiä epäuskoisena suunnistajanpankkiin jossa näytti olevan muutama muukin epätoivoinen hankkimassa joukkuetovereita. Alkoi vahvasti näyttää siltä että sitä joutuisi heittämään hyvästit suunnistuskansan kesäkarkeloille.
Liisan, opiskeluympyröistä koottu joukkue, on saatu kasaan sitkeästi vuodesta toiseen vaikka opiskeluajoista on jo (melko pitkä,köh) tovi. Joskus on tosin naarattu jengiä seurateltoilta jo starttimerkin pamahdettua ja osa on huhkinut tuplat. Tulostavoitteet on jokainen asettanut pelkästään itselleen.
Vielä ei alkuviikosta osattu huolestua kun puulaakijoukkueelle tyypilliseen tapaan alkaa yhdelle ja toiselle ilmaantua veljenkaiman syntymäpäiviä ja muita kissanristijäisiä. Mutta perjantai iltapäivällä joukkueessa ei ollut edelleenkään juoksijoita kuin hädin tuskin venlojen verran ja joukkueen supermies sukraM ei kykenisi puolikuntoisena avittamaan kuin omaa seurajoukkuetta. Onneksi on kattikaveri, joka oli jo aiemmin lupautunut joukkueeseen. Sekä Tommi, joka on helppo ylipuhua mihin vain. Sitten viestiä epäuskoisena suunnistajanpankkiin jossa näytti olevan muutama muukin epätoivoinen hankkimassa joukkuetovereita. Alkoi vahvasti näyttää siltä että sitä joutuisi heittämään hyvästit suunnistuskansan kesäkarkeloille.
Mutta mitämitä, 5 minuuttia ilmoituksen laitosta soittaa Ilpo pesäpallon luvatusta maasta ja ehdottaa joukkueiden yhdistämistä. Ilpo kertoi joukkueen olevan "kova juoksemaan mutta ei niinkään ymmärrä karttamerkeistä". Sotkamon pojat halusivat aloittaa, jotta ehtisivät aamupuurolle oman keittiönpöydän äärelle. Salla ja Liisa on perinteisesti pinkoneet Jukolan pitkät yöosuudet ,mutta nyt lupauduimme aamuyön pikamatkoille. Pelinaisina kerroimme Tommille, että herrasmiehenä hänen oletetaan juoksevan osuus 3. Kesäretkemme starttasi lauantai-iltapäivällä kohti Haminaa, tänä vuonna jättäisimme siis myös Venlat väliin. Lauantaipäivä menikin mukavasti autossa Sallan nappaillessa auton täyteen porukkaa pitkin suomea ja perille päästiin sopivasti Jukolan starttiin.
Ilta meni rattoisasti Pohojanmaan poikaitten hellässä huomassa, pojat etenivät sen verran ripeämmin että ehdimme saamaan vinkit radalle( joku noudatti,joku ei....). Haastetta tuotti telttakylän toiselle laidalle leiriytyneet "seuratoverimme": ihan ei menneet yksiin tekstiviestit ja Jukolan online seuranta. Tekstiviestien mukaan avausosuuden viestinviejä oli jo teltassa makuupussissa nukkumassa kun taas online kertoi matkaa taivallettavan vasta puolimatkan ryteiköissä. Katit oli vahvasti sitä mieltä, että olisi syytä lähteä puomille varmuuden vuoksi, 10minuuttia torkkunut Tommi ei ollut samaa mieltä mutta uskoi kiltisti. Siinä vaiheessa kun online seuranta kertoi 2 osuuden viestinviejän etsivän rastia puolivälissä matkaa tunnista toiseen alkoi katteja säälittämään Tommi, joten tunnin odottelun jälkeen kävimme viemässä hillomunkille ravitsevan aamupalan: pullollisen vettä (kyllä kulkee!).1,5 tunnin vaihtopuomipatsastelun jälkeen Tommi sai vihdoin kartan käteen ja tossut kohti metsää. Ok juoksu Jukola ensikertalaiselta, joka lähti tyhjään metsään muiden 3osuuden viestin viejien ollessa varmastikin jo maalisuoralla. Hyvä hillomunkki!
Liisa pääsi metsään Tommin jälkeen. Mielessä oli, että iltarastikäyntejä oli takana aivan liian vähän joten juoksuvauhti tulisi pitää maltillisena jos mielisi tällainen fiilistelijä pysytellä suomen rajojen sisäpuolella. Eteneminen reitillä sujui, tosin rastille lähestymisten kanssa oli läpi radan ongelmia, oli pakko tarkastaa aina kaikki lähialueen rastit ihan vain varmuuden vuoksi. Klassinen pummi tapahtui loppuradalla kisakuulutusten alkaessa eikä karttaa tullut enää luettua, täysin turha pummi joka jäi todella harmittamaan. Kelpo suoritus kuitenkin.Sallalla oli ollut selkeästi omat epäilyksensä kattikaverinsa etenemisestä, sillä ehti juuri ja juuri vaihtopuomille Liisan maaliintulon aikaan. Alkuverryttely tuli siis suoritettua k-pisteelle juostessa. Sallalle epätyypillisesti rastien haun kanssa oli tällä kertaa läpi radan hapuilua ja vähäiset iltarasteilla käynnit näkyivät myös Sallan suorituksessa: yleensä omista valinnoista varmasti kiinni pitävä Salla lähti turhan usein kylänmiehien "varmojen havaintojen" perään ja huomasi seisovansa aivan väärän nyppylän laella rastia etsimässä. Loppuradalla ryhdistäytymistä tapahtui ja meno alkoi näyttämään omalta,suoritus ok
Radat oli hämmästyttävän tasaisia parin viime vuoden kiipeämisen ja konttaamisen jälkeen. Mutta oli siellä yhtä kivaa kuin aina ennenkin! Onneksi kesää on jäljellä ja iltarasteille ehtii vielä hakemaan varmuutta ja rutiinia rastien etsimiseen jotta vauhtiakin voi taas alkaa kasvattamaan.
Radat oli hämmästyttävän tasaisia parin viime vuoden kiipeämisen ja konttaamisen jälkeen. Mutta oli siellä yhtä kivaa kuin aina ennenkin! Onneksi kesää on jäljellä ja iltarasteille ehtii vielä hakemaan varmuutta ja rutiinia rastien etsimiseen jotta vauhtiakin voi taas alkaa kasvattamaan. 
Iltarastien lisäksi kateilla on kesäohjelmassa vaihtelevasti Alppien ylitystä pyörällä, suunnistusta ja juoksutapahtumia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti