Cupin toisen osakilpailun kisa-aamuun oli tällä(kin) kertaa ladattu hieman pientä lisämomenttia. Edellisviikon Rogainissa Sallalle hankitut tikit eivät olletkaan sulaneet odotetusti ja lähtölupaa jännitettiin viime metreille asti. Ehkä suurin jännitysmomentti oli kuitenkin, ehtisikö Liisa Ruotsista kisaviivalle ennen lähtömerkkiä. Liisan kisakamojen pakkaus oli ulkoistettu kotijoukoille ja näiden logistinen siirto Kolehmaisen Mikolle. Onneksi kummatkin tahot suorittivat tehtävän kiitettävällä arvosanalla ja kassista löytyi oikea määrä tossuja, fillareita ja mitä niitä nyt sitten tarvitaankin. Kiitos! Radan suunnittelu suoritettiin bisnesmaailman malliin puheluneuvotteluna. Starttiviivalla seisoi ajoissa onneksi kuitenkin kaksi kattia!
Kisa alkoi loistavalla "hajoita joukkuemassa" (kadota parisi) suunnistustehtävällä. Mehän olimme tähän luonnollisesti kehittäneet vedenpitävän suunnitelman, joka ei (kas kummaa) toiminutkaan formaatissa. Äänistä päätellen myös moni muu (Terkkuja Tampereelle ja Turkuun!) keskustelivat meidän lailla yhtä lämpimään sävyyn tehtävän toteutuksesta. No lopulta saatiin kirjaimet sekä numerot täsmäämään ja päästiin juoksuralliin kohti melonnan starttipaikkaa. Tässä vaiheessa miehet sekä kilpasekasarjat suuntasivat omille radoilleen ja naiset lähtivät taittamaan kuntosarjan kanssa samaa alkumatkaa. Mutta missä oli valokuvaajat ja videomateriaalit tuottajat sillä hetkellä kun me OHITIMME edellä menneen kajakin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua!
Kuva: Multisport.fi
Melonnan ensimmäiselle rastille jätimme kajakit parkkiin ja otimme juoksusprintin ensimmäiselle Questille, mukavalle kalliolaskeutumiselle. Melontahurmoksen myötä saimme sen verran etumatkaa, että emme joutuneet juurikaan jonottamaan ja kellotimme olevamme noin 5minuuttia muita naisia edellä. Olimme tulomatkalla bonganneet melonnan 5 rastin, josta matkaa oli tarkoitus jatkaa uimalla. Ranta oli sen verran ryteikköinen, että epäilimme mahtaako sinne kyetä melomaan reittikirjan ohjeista huolimatta. Tästä väittelimme myös rastihenkilökunnan kanssa sen verran pitkään, että lopulta huomasimme olevamme edelleen vesillä kajakeissa kun ensimmäiset takaa tulevat naisjoukkueet pyyhälsivät paikalle, ohje kisakeskuksesta saapui samaan aikaan ja naiset ehtivät meidän edelle jatkamaan rantaa pitkin, juosten kohti tuota kyseistä seuraavaa vitosrastia. Ei muuta kuin ylös kajakista ja perään. Salla valitsi lähteä rastille hieman saarta sisemmältä kietäen, joka osoittautui oikein hyväksi reittivalinnaksi, uimaan lähdimme taas kärjessä muiden naisten vielä rämpiessä rannan ryteiköissä.
Uinnista lyhyt ravi rullistelun vaihtoon. Ah, siinä sitä sitten olikin, kappale kauneinta rullaluistelusuomea! Salla veteli piruetteja ja kaiken maailman kaunoluistelukuvioita Liisan keskittyessä läihnnä ratamestarin manaamiseen! kiitos sille hetkelliselle päähänpistolle, että otimme sauvat mukaan!
Rullistelusta perusravia parin rastipisteen kautta kisakeskukselle, ero naisiin näytti kasvaneen joten etumatkan pitäisi riittää jos ei vaan ruvettaisi hölmöilemään. Pyöräily oli lyhyt, mutta sitäkin kinkkisempi. Oli muutama rastimääre haaste laitettu kateille sekoittamaan naistensarjan pakkaa. Kun ei luottoa löydy omaan osaamiseen niin eihän siitä mitään tule, haravoinniksihan se meni, pitkään ja hartaasti. Alkoi olla kattileirissä tunteet taas hieman kuumana. Pääkylmänä kuitenkin viimeisen kerran vaihtopaikalle ja suunnistuspuuhiin. Toiseksi viimeisellä rastilla ilmestyivät Tehikset taas kantaan kiinni ja jatkoimme yhtä matkaa leppoisasti yhdessä kuten niin monesti ennenkin. Ennen viimeistä rastia katit vaihtoivat katseita, oli aika selvää että kumpaakaan ei huvittanut antaa tippaakaan periksi, oli tullut jo tarpeeksi hölmöiltyä joten ei muuta kuin kaasua pohjaan ja kohti loppusuoraa. Loppuleiman leimasimme huiman 4sekunnin turvin ennen Tehiksiä!
Kisarata oli tällä kertaa hyvin juoksupainotteinen, noin lyhyellä radalla erot eivät pääse kovinkaan suureksi kasvamaan eikä näin ollen luonnollisestikaan virheisiin ole yhtään varaa. Ainoastaan se jäi katteja harmittamaan, että naisten rata oli tällä kertaa todella lyhyt, ei kai naiset nyt sentään niin hitaita kauden avauksessa olleet...
Kuva: Multisport.fi
Kuten monella taholla on jo aiemmin kiitelty, on kisajärjestelyt mennyt tällä kaudella aimo harppauksen eteenpäin ja tälläkin kerralla kaikki sujui. Etenkin kisaravintolan puitteet oli tällä kertaa todella kohdallaan. Mikäs siinä oli kalasoppaa suuhun lapata kun samalla voi seurata muitten kilpasarjojen etenemistä screeniltä. Ulos sateeseen voisi siirtyä sopivasti ennen kärjen saapumista. Loistavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti